tiistai 9. joulukuuta 2014

Totuus on tuolla ulkona

Onneksi en tainnut koskaan kirjoittaa auki suunnitelmaani viiltävän tarkkanäköisestä yhteiskuntakriittistä blogista. Se on sitten seuraava projektini.

Yritin siis äsken useamman minuutin googlata vahvistusta kuulemalleni teorialle, mutta ensimmäiseltä hakusivulta ei löytynyt kyselytutkimusdataa eikä piirakkagraafia. Eli arvaillen edetään.

Ja tiedän, että toistan itseäni, mutta en mitenkään pysty liioittelemaan huomiota, jota saan ja saamme lapsiemme kanssa liikkuessamme. Eikä se johdu vain heidän ulkonäöstään, vaan myös ja ennen kaikkea lukumäärästä. Keskustelin ilmiöstä naapurimme kanssa, joka yllätti minut selittämällä, että valtaosa paikallisista uskoo, että yhden lapsen politiikka on vallalla kaikkialla maailmassa. Vähän varovasti hän sitten vielä varmisti, että eikö niin, että tehän saatte siis - saatteko te hankkia ihan niin monta kuin vain haluatte.

Pienen tyhjäkäynnin jälkeen tajusin, että kansainvälinen media ei tosiaan ole samalla tavalla täkäläisten arjessa kuin länsimaiset pikaruokaketjut. Ja että tällaisiin tuloksiin voidaan päästä rautaisella mediakontrollilla.

Ilman kielitaitoa on mahdotonta antaa lausuntoja kiinalaisesta mediasta tahi koulujen opetusmateriaaleista. Ne muutamat englanninkieliset julkaisut, joita seuraan, ovat varmastikin yhtä tarkan kontrollin alla, mutta omanlaisin tavoittein. Toimittajat ilman rajoja -järjestö on kuitenkin listannut kiinalaisen lehdistönvapauden kuudenneksi viimeiselle sijalle maailmassa. Ja lehdistön lisäksi täällä tunnetusti säädellään myös internetin käyttöä. Tämänkin jutun julkaistessaan tietokoneeni luulee olevansa Los Angelesissa. Parka.

Tiesittekö muuten mikä maa on ykkösenä maailman lehdistönvapausindeksissä? No Suomi. Siihen suuntaan tänään kiittäen kumarran, sopivasti itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa. Tiedonvälityksen vapaus on hieno asia.

9 kommenttia:

  1. Hitto mitä mutua. Jään odottelemaan sitä viiltävän tarkkanäköistä yhteiskuntakriittistä kirjoitusta 😃 Toivottavasti saasteet on välillä vähän helpottaneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahhahaa, kerrankin rehellistä lukijapalautetta :D

      Ja helpottaahan ne välillä, mutta alle 150 mennään harvoin. Se lasketaan meilläpäin kelpoisaksi...

      Poista
  2. Mitäköhän tuhoa 10-lapsinen lestadiolaisperhe saisi aikaiseksi kulkiessaan jossain Kiinan suurkaupungissa? Liikenneonnettomuuksia, työmiehiä tippuisi rakennustelineiltä, vanhukset saisivat sairaskohtauksia, äidit pyörtyilisivät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, samaa olen pohtinut joskus itsekin. Tosin näky ei varmasti yhdistyisi kenenkään mielessä perheeksi vaan joksikin ihan muuksi. Liian mahdoton ajatus :D

      Poista
  3. Blogihiljaisuus. Toivottavasti kaikki on suht ok kuitenkin. -Heidi

    VastaaPoista
  4. Samaa mietin. Toivottavasti kaikki on hyvin. Hanna

    VastaaPoista
  5. Kiitos huolenpidosta, olen otettu! Asiat ovat paremmin kuin ok, olemme olleet matkoilla! (Ja olemme yhä.) Ylihuomenna paluu kotiin, sitten seuraa blogiraportteja.

    Tuolta instagram-linkistä voi paremmin seurata liikkeitämme, mutta ihanaa, että joku kaipaa blogiakin :)

    VastaaPoista
  6. Minäkin oon miettiny että onko kaikki ok, välillä oon käyny kurkkimassa onko uusia juttuja. Mut hyvä ja odotan taas luettavaa, kirjotat kyllä ihan törkeen hyvin! Ja oon alkanu muuten käyttää sitä sulta toisesta blogista joskus bongattua "katteeton optimismi" -käsitettä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, joista nyt sitten rankaisin luokattoman pitkällä jaarituksella lentokenttäkokemuksista. Jos sitten saisin pilkottua vähän pienemmiksi seuraavia tarinoita...

      Ja hienoa kuulla, että löytyi katteettoman optimismin kanssaviljelijä! :D Täällä tarvitsisin sitä - ja mielellään toki katteellistakin - välillä vähän enemmän.

      Poista