Shokeeraavimpia käytöskoodieroja Kiinan ja Suomen välillä on suhtautuminen erilaisiin ruumiineritteisiin. Äitinä en osaa paheksua pienten lasten kadunvarteen pissattamista, johon on myös hyvin käytännöllinen syy: vaippojen sijaan lapsilla käytetään yleisesti halkiohousuja (joiden hienoa nimeä en tiennyt ennen Mari Mannisen kolumnia samasta aihepiiristä).
Mutta täällä hätä ei tunne paikkaa. Lapsen voi pissattaa kaupan roskaämpäriin tai keskelle leikkipaikkaa, juuri siihen missä lapsi sattuu olemaan. Myönnän myös hätkähtäneeni nähdessäni arvioni mukaan yli viisivuotiaan pojan kakkaavan lentokentän (ulko)odotustilassa. Vessa tuskin oli kohtuuttoman kaukana.
En myöskään erityisesti pidä ovettomista kyykkyvessoista.
Pahinta on kuitenkin räkä. Sormiin niistäminen ja rään pudisteleminen uimahallin
pukuhuoneen lattialle tai kaupan myyjältä putiikkinsa ovelle aiheuttaa
kiusallisia ajatuksia fasiliteettien yleisestä hygieenisyydestä. Sen voittaa ällötyksessä ainoastaan kurluttava räkää keräävä ääni, klimpin muotoilu kielellä ja sen päästäminen bussin lattialle tai pihalla juuri siihen liukumäen viereen.
Viimeisenä päivänä Sanyan-lomallamme puistattava ääni kuului naapuripöydän mammasta, joka nousi rauhallisesti, vaelteli kohti terassin kaidetta ja lähetti klimppinsä hotellin uima-altaaseen.
Nuudelien juuttuessa kurkkuun saatoin vain kiittää ajoitusta: että uintimme oli siltä matkalta jo uitu.
Menee nyt vähän asian ohi, mutta kun nyt kahlasin aika lailla yhteenmenoon blogin läpi alusta tähän asti tuntuu, että pitää jotenkin merkitä vierailu. Itse asiassa kommentoinkin jo tuonne lyhyesti valokuvauksesta, mutta nyt yleisemmin: aivan mainio blogi! Paljon on tuttuja tunnelmia mutta se on ihan oman kokemuksen ulkopuolella, että miltä tuntuu lähteä jonnekin vähän lyhyemmäksi mutta silti aika pitkäksi aikaa. Mielenkiinnolla jään seuraamaan teidän Kiinan vuotta.
VastaaPoistaHei hauskaa, tervetuloa! Ja olen immarreltu jos jaksoit lukea koko blogin :)
PoistaKieltämättä tämä on juuri sellainen epämääräinen aikapätkä, että yritetään asettua kodiksi, mutta ei kuitenkaan viitsitä ostaa mikroa... Eroaa pysyvämmästä muutosta.
Eli kiitos samoin, mä kyllä tarkkaan seuraan sun blogiasi, vaikka en ehkä kommentoinut olekaan. Kiva kun sinä teit niin!
Mä en kans yhtään ymmärrä tota räkimistä. Se on joku kiinalaisten omituinen oma juttu. Vaihtarivuonna Aasiassa niistä pienistä kiinalaistytöistä lähti asuntolan suihkutiloissa aina ihan järkyttävä ääni. Onks niillä joku geenimuunnos mikä tekee sen, että niillä on joka helvatan aamu se räkäklimppi siellä kurkussa odottamassa pois rykimistä?! Beijingissä näin kaduilla sellaisia sylkykuppeja, johon jengi saattoi räkäklimppinsä ohimennen sylkäistä. Mä en oikein päässyt selvyyteen oliko se edistystä: "ei räitä ihan minne vaan" vai takapakkia: "hei näin ne lintuinfluenssat ainakin leviää".
VastaaPoistaVoi ei! Mä olen niin halunnut kuvitella että tää on katoavaa kansanperinnettä, kun enimmäkseen ne kadulle räkijät täällä päin on vanhemman puoleisia... Suomessahan yksinoikeus on teineillä :D
PoistaKiitos. Tästä. En ole vielä toipunut lauantain krapulastani kunnolla ja jo nyt tällainen.
VastaaPoistaTirsk. Anteeksi. Pohdin että pitääkö varoittaa aamupahoinvoinnista kärsiviä ja krapulaisia, mutta laskin sitten että eiköhän tuon otsikon jo ymmärrä karttaa... Ilmeisesti ei :D
PoistaYyh...nyt osui kyllä heikkoon kohtaan (niitähän ei mulla montaa ole, mutta räkä näköjään yksi), kun maha alkoi kääntyä nurinniskoin pelkästä lukemisesta...yyh...
VastaaPoistaOlen pahoillani. Mietin tässä etten taida edistää Kiinan-turismia merkittävästi tällä blogillani :D
PoistaEnsinnäkin sanon että apua. Mua hihityttää tämä kirjoitus, niin järkky aihe kuin onkin. Sulla on mahtava blogi! Kiitos Katalle, että löysin tänne.
VastaaPoistaKiitos! Hyvä jos traaginen elämänkohtaloni rään valtakunnassa tuottaa iloa :D Ja kiitos totta vie myös Katalle :)
Poista