torstai 12. helmikuuta 2015

Ettei tylsäksi kävisi

Päätin suhteellisen lyhyellä varoitusajalla viedä lapset Sanyaan tylsistymistä ja huonoa ilmaa pakoon. Pitkällä uudenvuodenlomalla harrastukset olisivat tauolla, monet paikat suljettuja ja Suurmetsuri töissä. "Onhan nyt loma, mutta luulisi ihmisten silti töihin tulevan", viestitteli mies sittemmin autiolta toimistolta. Olen joskus aiemminkin yrittänyt työläästi avata Hitachille loman käsitettä ja sitä kuinka monet ihmiset pyrkivät jopa maksimoimaan sen määrän.

No mutta asiaan. Koska matka-ajankohta osui äärimmäisen vilkkaaseen matkustussesonkiin, yllätyin, että kymmenen päivää ennen matkaa löytyi vielä valinnanvaraa. Päädyin jonkinlaiseen hotellin ja huoneistohotellin välimuotoon, jossa oli mahdollisuus laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä, näiden molempien kun ajattelin helpottavan lomailua yksin lasten kanssa. Pihalla oli uima-allas sekä kiipeilyteline, joka on harvinaista herkkua Kiinanmaalla ja siten ehdoton myyntivaltti lapsille.

Viime tiistaina, päivää ennen matkan suunniteltua alkua, saan puhelun Ctrip-nimisestä firmasta, jonka kautta hotellin varasin ja joka kehuu olevansa Kiinan johtava matkanjärjestäjä. Ensimmäisessä puhelussa luuri siirtyy kädestä käteen lausuntaharjoituksella "Wait a moment", mutta seuraavaan löytyy englannintaitoinen, joka kertoo, että varaamaani hotellia ei ole "varusteltu" vastaanottamaan ulkomaalaisia ja he näin ollen joutuvat perumaan varaukseni. Jään jankuttamaan virkailijan kanssa tyhjin yrityksin kuten "Ettehän te vain voi perua hotellivaraustani puoli vuorokautta ennen lähtöä!" ("Vaikka emme peruisi, hotelli ei voisi ottaa teitä vastaan." Varustelu tarkoittaa lupaa, annan itseni ymmärtää.) "Haluan korvaavan hotellin, samantasoisen, mutta en maksa enempää!" ("Olet tervetullut tekemään nettisivuiltamme uuden varauksen.") "Haluan kompensaatioita!" ("Minulla ei ole siihen valtuuksia.") "Miten tästä ei mainita mitään netissä?" ("Valitettavasti emme tienneet, lisäämme tiedon sinne kyllä."*)

Ja niin ne sitten peruvat varaukseni. Päivää ennen matkaa, maan vilkkaimman matkustussesongin aikana. Olen kuitenkin ylpeä tiukasta argumentaatiostani, sillä saan uuden puhelun, jossa luvataan, että kompensaatioksi minulle maksetaan yhden yön hinta hotellissa. Myöhemmin illalla saan sähköpostin, jossa ilmoitetaan, että hotelli pidättää minulta ensimmäisen yön hinnan, koska olen perunut varaukseni alle 24 tuntia ennen matkaa.

Ei auta itku hotellimarkkinoilla, vaan niin käy äiti-ihminen yösydännä etsimään uutta hotellia. Teen tuskaisan valinnan, maksan viikon yöpymisen, saan kuittauksen maksun perillemenosta ja käyn nukkumaan. Lentokentälle on määrä lähteä kymmeneltä aamulla.

Aamun tuoksinassa huomaan pari vastaamatta jäänyttä puhelua sekä viestin. Viestissä kerrotaan, että Ctrip ei ole saanut rahojani eikä yhteyttä minuun, joten he peruvat varaukseni. Masinoin kiinalaiset taustavoimani soittamaan firmaan, mutta ystävä soittaakin suoraan hotelliin ja kertoo että saisi tehtyä uuden varauksen. Tokikaan varaamaani huonetyyppiä ei enää ole saatavilla - on vain kalliimpia. Ai että saisin sen samaan hintaan? Arvaatte varmaan.

En pysty hyväksymään tätä, joten alkaa kolmas kiivas hotellin metsästys ja uhmakkaiden puheluiden soitto Ctripin asiakaspalveluun. Selitykseksi varauksen perumiseen kerrotaan, että luottokorttimaksuani ei saatu varmennettua. Varmennukseksi minun olisi pitänyt lähettää sähköpostitse valokuva luottokorttini etu- ja takapuolesta sekä passistani. Eli vaikka löytäisin uuden hotellin ja tekisin uuden varauksen, minun pitäisi toimittaa heille nämä. Tietoturvajärjestelmäni kieltäytyy.

Tässä kohtaa kertomusta istun taksissa matkalla lentokentälle. Kolmen lapsen kanssa. Ilman hotellivarausta. Pieni kipu luottokorttilaskussa alkaa tuntua ihan hyvältä idealta, eli otan nöyrästi vastaan kalliimman huoneen, jonka kiinalainen ystäväni minulle varaa. Kertomalla nimensä ja puhelinnumeronsa.

Sittemmin olen saanut vielä muutamia yhteydenottoja Ctripiltä. Ensimmäisessä kerrotaan, että maksamani summa viikon hotellimajoituksesta palautuu luottokortilleni kuukauden kuluessa. Kyllä: juuri se maksu, jota he eivät koskaan vastaanottaneet. Toisessa pyydetään kiinalaista debit-korttiani, jolle he voivat palauttaa lupaamansa yhden yön hinnan ensimmäisestä hotellivarauksestani. Ei tarvinne kertoa etten omista sellaista. Täysin ymmärrettävästi he voivat veloittaa ulkomaista korttia, mutta eivät maksaa sinne. Vaihtoehtona olisi ollut myös "c-raha", jota voisin käyttää seuraavissa varauksissani. Ilmoitin mahdollisimman tylysti, että tällaiselle rahalle minulla ei tule olemaan käyttöä, ikinä.

Hotelli oli ihan kiva.

* Ja näinhän siellä toden totta nyttemmin kerrotaan: [Hotel] is located in the beautiful Dadonghai area with a variety of dining and entertainment outlets in the vicinity. Tastefully built and designed, this Sanya hotel offers luxurious suites. In-room amenities include an air conditioner, mini fridge and hair dryer. The property has on-site Chinese and Western restaurants, as well as a wine and cigar bar. Those looking for a freshwater alternative to the beach can take a dip in the swimming pool, play beach volleyball, tennis, or work out in the gym. Notta jos ei tuosta ymmärrä, ettei ulkomaalaisia oteta vastaan, niin mistä?

10 kommenttia:

  1. Mä aion nyt sivuuttaa kaiken muun ja keskittyä nauramaan sitä, että olet työläästi yrittänyt avata Hitachille loman käsitettä. En kestä! Tikahdun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kuule vakava asia, ei mitään nauramista. Hajaantukaa!

      Poista
  2. No mitä sairasta. Mun systeemit ei siedä tällaista, edes lukiessa. Voi morjes. Mutta loman käsitteelle kyllä nauroin minäkin hieman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä tässä vastoinkäymiset viedään ihan uusille tasoille. Taii ehkä sitä on vain oppinut pitämään itsestäänselvyyksinä tiettyjä asioita: kuten että netissä tehtyyn varaukseen voi luottaa.

      Hyvä että vain hieman, toisin kuin eräät.

      Poista
  3. Huh. Mä nostan kyllä sulle hattua! Melkonen survivor oot kyllä. Mulla olisi noussut takuulla höyry korvista siihen malliin, että olisin menettänyt kasvoni siellä Kiinanmaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Se hyvä puoli täällä höyryämisessä on, että kun ei osaa kieltä, ei voi kauhean rumasti haukkua ympäristöään. (Eilen kun taksikuski heitti mut ulos - sain siis itseni jo kyytiin saakka, mutta kuski kieltäytyi ajamasa - olisi voinut paremmalla kielitaidolla aueta muutama valittu ilmaus.)

      Poista
  4. Apua! Miten voit kirjoittaa kaikesta tuosta noin hauskasti, huuh. Kiitos, ja, jotenkin universumin puolesta myös anteeksi!

    /Oona P. Turusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi, ja universumille annan kyllä anteeksi. Ctripille en ihan vielä.

      Poista
  5. En kestä. Ei oo reilua. Kaikenlaista olen luullut kestäneeni ja kokeneeni, mutta kyllä nämä sun jutut on välillä niin...(en oikein tiedä mitä sanaa käyttäis, onko "myötäraivoa herättävä" mikään oikea termi?), että mulla lentäis kyllä varmaan hanskat tiskiin.

    Mutta sisua näyttää piisaavan, toivottavasti lomafiilistä riitti kaikesta huolimatta myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Myötäraivoa herättävä blogi" - voisikohan sen vaihtaa tuohon sloganiksi? Tykkään!

      Hanskojen tiskiin lyöminen ei onneksi ole vaihtoehto, kun on luvannut vielä lapset lomalle. Mitä voi vastata kun pikku liinapäät kosteine bambinsilmineen porstuassa kyselevät, että "Onko meidän matka nyt peruttu?" "Ei tietenkään! Äiti vähän tässä soittelee vielä..."

      Mutta sitten koko Wuhanin osalta? No, sitä olen kieltämättä harkinnut :D

      Poista