lauantai 1. marraskuuta 2014

Ensi kuulumiset

Se on kuulkaa ní hâo vaan, täällä ollaan toista päivää ja netilliset prepaid-liittymät on jo puhelimissa. Kaikki on siis sujunut juuri niin helposti kuin mitä luvattiinkin. Ihmiset tuijottavat suu auki lapsilaumaamme, juuri kuten kuvittelimmekin. Keuhkot vähän sattuvat, mutta se on varmaan psykosomaattinen seuraus siitä että kadulla ei näe kymmentä metriä kauemmas. On on.

Tämän päivän illallinen syötiin Pizza Hutissa, jotta esikoinen söisi ensimmäisen ateriansa pariin vuorokauteen. Vaikka pata kattilaa tässä soittelee, itse hain sitä ennen kahvin Starbucksilta, ja siemailin sitä onnellisena kuin Burger Kingin ulkomailta löytänyt turisti.

Kaikki siis hyvin täällä. Matka sujui niin käsittämättömän jouhevasti, että minun kannattaisi lyödä rahoiksi oppikirjalla Kuinka matkustaa yli vuorokausi kolmen lapsen kanssa ja saapua perille hyvillä mielin ja levänneenä. Mutta laittaisivat fiktiohyllyyn kuitenkin, niin en taida viitsiä. Ja tuskinpa pystyn sitä toistamaan itsekään.

Unirytmissä on vähän toivomisen varaa, mutta mitäpä tuosta, kunhan nukkuvat kymmenen tuntia yhteen soittoon. Varsinkin tässä yrittäessäni saada nettiä toimimaan - helposti valvon lasten nukkumaanmenoa puoli kahteen.

18 kommenttia:

  1. Mahtavaa, olette hengissä ja perillä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On! Itse arvostan erityisesti tuota ensimmäistä! :)

      Poista
  2. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja tuuli vaikka puhaltelisi välillä sitä psykosomaattisuutta pois!

    Taru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itse asiassa nyt on ollut jo useampi kirkas päivä. Ei satu ollenkaan enää niin pahasti sieluun eikä keuhkoon.

      Poista
  3. Parasta, että olette perillä! Ja ilmeisen mainiota, että sieltä löytyy Pizza Hut - en kuvitellut, että se olisi ikinä hyvä asia, mutta on se selvästi silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nirsojen lasten kanssa oppii arvostamaan ihan uusia asioita. Kuten spagetti bolognesen universaalia esiintymistä.

      Poista
  4. Jipii, huikea aloitus seikkailulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä. Taputtelen itseäni yhä olalle tuosta matkustusosion sujuvuudesta. Arjen saaminen käyntiin onkin sitten vähän tökkinyt...

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Tackar! Tai xie xie, kuten meillä päin sanotaan.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. No sitähän piisaa! Kun ei täällä muutakaan iltaohjelmaa ole ;)

      Poista
  7. Oi että! En tiedä mitä sanoa! Huutelen siis vaan jotain innoissani teidän puolesta!

    VastaaPoista
  8. Mulla on ollut Pizza Hut-euforiaa ulkomailla:
    Budapestissa kun oltiin oltu junassa 3 vuorokautta (ylitetty 5 rajaa ja tultu kerran huumatuksi ja ryöstetyksi) ja sain pizzaa ja cokista.
    Ja Hondurasissa missä oltiin asuttu pari viikkoa rapujen ja torakoiden kanssa ja syöty vaan papuja ja riisiä ja sitten…taivas aukeni, Pizza Hutin muodossa.

    Sanoisin siis että Pizza Hut on hyvä paikka kerätä voimia kulttuurivaihtoon (Starbucks kanssa!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui kauhea mikä junakeikka!

      Mä kyllä niin vannon Starbucksin nimeen vaikka muuten voisikin itkeä globaalien brändien paikallisen kulttuurin tuhoamisesta. (Ja sittemmin olen jo löytänyt paikallisia "länkkärikahviloita" eli Starbucksin tehtävä minulle tuli täytettyä.)

      Poista
  9. @Hitachi, peggy no go, åifk:tä vastaa 2+1, 5-4victory, Samuli jäädytti, send contacts, ovet and out -ilari-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä kun olikin mennyt roskapostiin, edes Blogger ei ollut tajunnut viestiäsi. Hitachi toki tajusi. Terkkuja vaan!

      Poista